Kävin 25.1.2023 A. Gallen-Kallelan näyttelyssä Helsingissä Kansallismuseossa. Näyttely on avoinna 2.12.2022–2.4.2023. Oli kiva nähdä livenä taiteilijan tunnettuja teoksia. Enkä ollut aiemmin käynyt kansallismuseossakaan.​Esillä oli laajasti töitä eri ikäisiä, eri kokoisia, maalauksia, piirroksia ja luonnoksia. Myös Gallen-Kallelan suunnittelemia kunniamerkkejä, huonekaluja ja tekstiilejä. Myös upeat kattofreskot kansallismuseon aulassa! Mielenkiintoista oli nähdä myös freskojen luonnoksia. Olisipa vaativaa ihan fyysisesti maalata tuollaisia freskoja.

Yllä valokuvaamani neliosainen öljyvärityö joka oli keskeneräinen, avasi maalaustekniikan saloja. Pidän Gallen-Kallelan tyylistä maalata valoa/valolla. Kalevala-aiheisia töitä oli esillä useita - hienoja!

Laajassa näyttelyssä esillä oli myös maisemamaalauksia, esim. Gallen-Kallelan aivan ensimmäinen öljyväritaulu, joka esitti kuutamon valaisemaa metsää, olipa maisemamaalaustenkin tyyli muuttunut ja kehittynyt hänen uransa aikana. Toisessa kuvassa ihanan kesäiset Pilvitornit (1904) ja kolmannessa kuvassa Keitele (1904). Keitele-taulussa häiritsi tuo kehystys, joka oli vienyt yläreunasta tärkeitä kohtia jos ajattelee maisemaa. Noh, ehkä se ei ole niin justiinsa. Tuosta taulusta on olemassa useampikin versio, niin kuin monesta muustakin Gallen-Kallelan tuotannossa. Hyvää kannattaa jalostaa. 

Alla suuri kokoinen Imatra talvella (1893). Vaikuttava ja taidokas luontokuvaus.

Näyttelyssä oli esillä muutakin kuin maalaustaidetta: Pariisin maailmannäyttelyssäkin esillä ollut Iris-huoneen nojatuoli vuodelta 1900 ja omaa ammattianikin edustavaa julistetaidetta, BIL-BOL, autoliikkeen juliste vuodelta 1907. Tuommoinen aihe ei enää vahingossakaan päätyisi mainokseen, liikenneturvallisuuden vaarantamista ja seksuaalista ahdistelua . . . toki olisi hauska piirtää/suunnitella julisteita, aika harvinaislaatuinen tilaus nykypäivänä. Afrikan matkojen kuvista monet olivat kuin postikortteja, pelkistettyjä nopeita teoksia, matkan aikana maalattu. Ei ollut kännyköitä joilla kuvata upeat maisemat ja näkymät talteen.

Klassikoitakin oli esillä. Poika ja varis (1884) ja Kullervon kirous (1899) yllättivät molemmat koollaan ollen suurempia kuin luulin.

 Olen lapsesta saakka ihaillut Gallen-Kallelan tuotantoa. Näyttely valotti Akseli Gallen-Kallelan pitkää uraa ja avasi kansainvälisesti tunnetun taiteilijan monipuolista tuotantoa. Vaikka näyttely oli laaja, siellä oli vain pieni ripaus hänen töistään. Jugend-aikakausi kiehtoo, mutta nuo raskaat kehykset eivät kyllä sopisi moneen paikkaan. On eri asia nähdä työt livenä, kuin valokuvissa. Tuttujen teosten koko yllätti ja tekniikan saloja pääsee ihan eri tavalla tutkailemaan.